Söderskärin alueen ensimmäiset rakennukset olivat kalamajoja, joita alueen monet ammattikalastajat käyttivät aina 1900-luvun alkuun asti. 1800-luvun keskivaiheilla viereiselle Kokkomaan luodolle perustettiin luotsiasema ja sinne rakennettiin pieni luotsitupa, jossa luotsit työvuoronsa ajan oleskelivat. Majakka rakennettiin Venäjän vallan aikana, jolloin idänkauppa ja vilkastunut meriliikenne vaativat uutta valomajakkaa ulkosaaristoon. Söderskärin majakka päätettiin rakentaa Mattlandetin saareen, avomeren äärelle, josta valo näkyi kauas merelle, jopa 15 meripeninkulman päähän (noin 27 kilometriä). Majakan alustavat piirustukset teki Albert Edelfelt (taidemaalarin isä) ja lopulliset suunnitelmat valmisteli Ernst Lohrmann.

30-luku Söderskälillä

Majakka valmistui 1862. Majakkatorni oli alun perin tarkoitus tehdä kokonaan harmaakivestä, mutta sitä ei saatu tarpeeksi. Vain kahdeksaan metriin asti riitti kiveä, ja loput oli tehtävä tiilestä. Majakan valmistuessa työntekijöille tarvittiin asuintiloja, ja samaan aikaan majakan kanssa valmistuivat majakanvartijoiden punainen asuintalo sekä maakellari. Majakanvartijat sekä majakkamestari asuivat perheineen saaressa vuoden ympäri, ja majakkamestari huolehti, että työt tuli tehtyä ja opetti myös vartijoiden jälkikasvua. Sauna valmistui 1876 ja majakkamestarin talo 1911.

Majakassa huomattiin pian sen valmistumisen jälkeen vakavia puutteita; se huojui kovassa tuulessa muutaman tuuman, se oli kallellaan ja keskeltä notkolla. 1914-17 se vahvistettiin ratakiskoista, rautavanteista ja betonista rakennetulla ”rautakorsetilla”. Majakan vahvistaminen tapahtui aikaan (1912-17), jolloin koko Suomen luotsilaitos oli venäläistetty ja Söderskärin majakkasaarelle oli tullut venäläinen henkilökunta. Tuona viiden vuoden jaksona tehtiin paljon muutoksia. Luotsituvan sijainti siirrettiin Kokkomaan luodolta viereiseen Bastulandetin saareen hieman suojaisempaan paikkaan. Majakan viereen rakennettiin uusi asuinrakennus, Ryssvillan, joka purettiin 1960-luvulla. Saaresta vedettiin myös suora puhelinyhteys meren alitse Suomenlinnaan, josta luotsilaitosta johdettiin.

Söderkärillä vuonna 1901

Myöhemmin jatkosodan aikana puhelinyhteys oli ratkaisevan tärkeä, sillä majakkasaarella oli tuolloin pieni ilmatorjuntayksikkö sekä lennätin- ja puhelinkeskus. Korkeasta majakkatornista pystyttiin seuraamaan ilmatilaa, ja viholliskoneiden lähestyessä puhelinyhteyden avulla pystyttiin antamaan mantereelle nopeasti ilmahälytys. Kaksi lottaa työskenteli puhelinkeskuksessa, joka sijaitsi majakan toisessa kerroksessa. Saarella asui jatkosodan aikana muutama lotta sekä yleensä joitakin kymmeniä sotilaita. Ilmahälytyksen tultua sotilaat olivat valmiina puolustamaan saarta tykein ja konekiväärein. Saareen ei kuitenkaan sodan aikana kertaakaan hyökätty. Majakka oli sodan ajan pimeänä, mutta silti paikalla oli majakkamestari ja muutama luotsi.

Majakka vuonna 1912

Sotien jälkeen majakan työntekijöillä työt jatkuivat entiseen tapaan vuoteen 1957 asti, jolloin majakan toiminta automatisoitiin ja majakkahenkilöstön virat lakkautettiin. Neljä vuotta myöhemmin myös luotsiaseman toiminta lopetettiin. Tämän jälkeen tyhjilleen jääneisiin rakennuksiin perustettiin ympäristöministeriön alainen riistantutkimusasema, jonka toiminta lakkautettiin 2007. Majakka sai palvella tehtävässään merenkulkijoiden turvana aina vuoteen 1989 saakka, jolloin valo sammutettiin. Suomenlahden väylästö oli kehittynyt ja muuttunut eikä Söderskärin majakalla nähty tuolloin enää olevan merenkulullista merkitystä. Majakka on ollut yksityisomistuksessa vuodesta 2003 lähtien.

Juhannusjuhlat  1930 Majakkamestarin talon portailla. Taustalla vasemmalla näkyy nyt purettu Rysvillan talo.

Retkeläisiä majakalla 40-luvulla

Vieraita majakan ovella 1930 luvun alku